Lento meni oikein mainiosti. Aiti, isa ja Outi veivat minut Tampereen (tai siis Pirkkalan...) lentokentalle, olimme siella aika ajoissa, tosin vain sen kaksi tuntia, mita Ryanair pyytaakin. Jonoa ei ollut juuri lainkaan, ja matkalaukun sai jatettua tosi nopeasti, kuten myos saatua lentopaperit yms. Turvatarkastukseen piti jonottaa vahan kauemmin, mutta ei sekaan aivan mahdoton jono ollut. Olin mielestani ottanut paaltani pois kaiken metallisen (kengissa on metallia, ja otin avaimet pois taskusta ja kellon kadesta jne.), mutta taskuuni jai kuitenkin vahingossa viela yhdet avaimet, koska halyttimet alkoivat piipata. Joku turvatarkastuksen naisihminen siina kopeloi miuta ja huomasin sen. Miulla oli kasimatkatavaroita aika paljon, ja kasailin niita siina lopuksi. Itse en huomannut mitaan, kun olin niin keskittynyt saamaan kaiken takaisin kasseihin, mutta aiti kertoi myohemmin, etta turvatarkastusnainen oli katsellut minua viela sen nakoisena etta miulla muka olisi viela jotain, jonka olisin onnistunut piilottamaan. Arrrr!!! Arsyttaa tuommoinen. Toki nykyaan pitaa varmistua tuollaisista asioista, mutta olisi sitten edes sanonut miulle jotain.

Lento meni mainiosti myos, eika koneessa talla kertaa ollut kuin yksi kitiseva tenava. Kone ei edes ollut aivan taysi, mika oli mukavaa. En oikein tykkaa hillittoman tayteen ahdetuista lentokoneista... Stanstedissa paasin passintarkastuksista ja muista lapi noin puolessa tunnissa, mika on kai aika hyvin - Matt kertoi, etta kun han tuli perheensa kanssa Suomesta, heidan piti jonottaa passintarkastukseen jotain puolitoista tuntia. Uhhuh... Matt oli siis vanhempiensa kanssa Stanstedissa vastassa, sielta ajoimme suoraan Sedgleyhin. Alkumatkasta vain piti pysahtya yhdelle huoltoasemalle ostamaan evasta, kun ei ollut mitaan syomista mukana ja oli nalka. Yllattavan hyvia huoltoasemasandwicheja! Ainakin miun jattikatkarapuleipa oli hyva, eika muissakaan kuulemma ollut valittamista. Perilla oltiin takalaista aikaa joskus kahdelta, ja mie olin aika poikki siina vaiheessa. Niin kylla muutkin, kun olivat ensimmaiseksi sina paivana hakeneet Mattin veljen Jonathanin Swanseasta Walesista, sitten poikenneet takaisin kotona, sielta ajaneet Paulin (Mattin isoveli) luokse Coventryyn, josta sitten ajoivat Stanstediin. Ihan vahan ajamista tuossa juu...

Mie ja Matt majailemme nykyaan ylimman kerroksen huoneessa. Mattin vanha huone oli "aika" pieni, tama on paljon isompi ja sinne mahtuukin jotain muutakin kuin vain sanky. Tosin kyseinen huone nayttaa viela vahan silta, kuin siella olisi rajahtanut pommi joku aika sitten, koska se on aivan kaaoksessa. Sielta pitaa viela maalata seinat ja siirtaa Mattin pikkuveljien tavaroita pois yms., ja vasta sitten me voidaan kunnolla asettautua sinne ja laittaa tavarat paikoilleen. Vaikuttaisi, etta ko. huoneesta tulee viela tosi hieno!

Huomaa kylla, etta olen tullut Englantiin. Sadetta on riittanyt, lunta ei ole (sen sijaan narsissit kukkivat!), autot ajavat vaaralla puolella tieta ja muutenkin kaikki on vahan ylosalaisin. Olen jo saanut valkoista paahtoleipaa, pekonia (joka on taalla ihanaa!!!) ja munia, saanut palella, rapsuttaa kissoja... Taalla on tosiaan 8 kissaa, jotka ovat kaikki sisakissoja. Onneksi ihan kaikki eivat ole kovin rohkeita, mutta jaloissa pyorivia, rapsutusta janoaviakin riittaa ihan kiitettavasti. Ruoan laittaminen ja syominen ovat kiintoisia operaatioita myos, kun ruokaa on koko ajan vahdittava, tai muuten se joutuu kissojen suuhun. Tanaan olin olohuoneessa syomassa, ja vahintaan nelja silmaparia tuijotti minua, ja ainakin Felix hyppasi myos sohvalle siina toivossa, etta olisi onnistunut pihistamaan palasen pekonia. Ei onnistunut. Pitivat kylla kovasti kissan herkkunappuloista, joita toin mukanani. :)

Isalta tuli asken emailia. Oli skannannut minulle Kelan kirjeen, joka oli tullut tanaan. Minuun ei enaa sovelleta Suomen sosiaaliturvaa, joten pitaa rekisteroitya taalla pikimmiten paikalliseen jarjestelmaan. Kela myos pyytaa palauttamaan Kelakortin ja eurooppalaisen sairausvakuutuskortin. Pitaa viela tutkia skannattua kirjetta tarkemmin, etta tiedan, mihin ko. kortit voi lahettaa. Talla viikolla on muutenkin ohjelmaa, kun pitaa hoitaa virallisia asioita. Puhelinliittyma, National Insurance Number, laakariasemalle rekisteroityminen ja ajan varaaminen (on kysyttava joitakin asioita...), pankkitilin avaaminen, kylpytakin ja lampiman pyjaman ostaminen jne. Ainakaan ei pitaisi ihan heti tulla tylsaa!